keskiviikko 30. kesäkuuta 2010
From the Seas / Trelleborg
tiistai 29. kesäkuuta 2010
Tested / Bad Religion
Poison Idean ohella täällä on soinut poikkeuksellisen paljon myös Bad Religion. Moinen johtuu kahdesta syystä: bändi esiintyy Ilosaarirockissa, jonne olen ostanut lipun jo jonkin aikaa sitten. Tästä on seurannut myös se, että olen “löytänyt” bändin uudestaan, varmaan jo ties kuinka monetta kertaa.
Tested oli vuonna 1979 perustetun bändin ensimmäinen livelevy vuodelta 1997. Livebiisien lisäksi plätyllä oli mukana kolme uutta biisiä, joista yksi oli tämä levylle nimensäkin antanut Tested. Biisi ei ole millään lailla monimutkainen, vaan on yksinkertainen mutta siitä huolimatta erittäin tarttuva ja toimiva. Jos Bad Religionia voisi kuvailla yhdellä biisillä, olisi se biisi todennäköisesti Tested. Ilosaarirockin keikkaa odotellessa…
maanantai 28. kesäkuuta 2010
Venelite / Elvarhøi
sunnuntai 27. kesäkuuta 2010
Plastic Bomb / Poison Idea
Piparnakkeli vietti Juhannuksensa täysin muunlaista musiikkia kuin folkkia kuuntelemalla. Ostin Poison Idean parhaimpana pidetyn albumin Feel the Darknessin (1990) kohta vuosi sitten, mutta sen sisältö on alkanut kolisemaan toden teolla vasta nyt Juhannuksen aikoina. Viime päivinä on soinut erityisesti tämä Feel the Darknessin aloituskappale Plastic Bomb.
Tällä albumilla Poison Idea osasi yhdistää raa’an hardcoren ja hard rockin parhaimmat palat toisiinsa. Tyylitajuiset soolot, joiden näin laajamittainen viljely hardcore-pohjaisessa musiikissa on perin harvinaista, osoittivat sen miten taitava kitaristi Pig Champion (RIP) loppujen lopuksi oli. Ei mikään ihme, että Poison Idea päätti lopettaa toimintansa Pigin erottua yhtyeestä vuonna 1993. Bongatkaa muuten erityisen ikimuistoiset promokuvat videon puolivälin tienoilla, heh.
Tuumasta toimeen / Muumit
torstai 24. kesäkuuta 2010
Saman meren rannalla / Abduktio

Sen minä vaan sanon, että Ylöjärvellä alkunsa saaneen Abduktion toinen albumi Thermidor on hemmetin tiukka levy, ehdottomasti parhaita mitä vuonna 2008 julkaistiin! Mutta tänään ei kuunnella sitä, vaan loppuvuodesta 2009 ilmestynyttä, bändin itsensä mukaan nimettyä 12-tuumaista. Kyseisellä kiekoilla ei ole muita kuin hyviä biisejä, mutta niistä paras on Saman meren rannalla.
Thermidor oli progressiivinen, maalaileva ja viimeisen päälle harkittu kokonaisuus, josta ei kunnianhimoa (ainakaan punk-levyksi) puuttunut. Abduktio on sen täydellinen vastakohta ja selkeä irtiotto, joka on täynnä (levy kestää siis vartin) nopeita, tarttuvia ja yksinkertaisia punk-ralleja. Saman meren rannalla iskee juurikin edellä mainituista syistä ja lievän iskelmävibansa takia.
Piparnakkelin pandaluolan levyarvio itse albumissa luettavissa täällä.
Via Nocturna [part I & II] / Therion
tiistai 22. kesäkuuta 2010
Ahistaa, vituttaa & masentaa / Vaasankatu SS
Terveisiä Kalliosta, tuosta paikasta Helsingissä jossa laulu soi, viini virtaa ja morat heiluvat. Siellä on myös Vaasankatu, jonka mukaan on nimetty tämä Teemu Bergmanin (The Heartburns, Kakka-Hätä 77, Nazi Death Camp etc.) toistaiseksi uusin orkesteri: Vaasankatu SS. Seiskaseiskapunkkia soittaa tämänkin bändi, jonka kokoonpano on ylimääräistä kitaristia huomioimatta täysin identtinen Nazi Death Campin kanssa. Bändi sai alkunsa jo pari vuotta sitten, mutta ensimmäisen singlensä se julkaisi vasta tammikuussa. Mummokeikka-niminen seuraaja tuli sitten nopeammin, jonka aloitusbiisi Ahistaa, vituttaa & masentaa on. Aika näyttää, onko tästä bändistä Kakkiksen haastajaksi. Tämänkaltaisilla biiseillä voi hyvinkin olla, jos Vaasankatu SS vain onnistuu tekemään niitä lisää. Yksinkertaista ja hauskaa, vaikka sanoituksellisista aiheista sitä ei ihan heti uskoisi. Mutta eipä tätä bändiä tarvitse liian vakavastikaan ottaa. Lienee kuvaavaa, että ostin tämän kiekon Combat Rock Shopista, joka sijaitsee Vaasankadulla?
maanantai 21. kesäkuuta 2010
Elämän tuli / Thaurorod
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
Kevät / Tavaramarkkinat
Sompailin tänään Helsingin metrossa. Matkasin Sörnäisistä Kamppiin, ja Hakaniemen aseman kohdalla päähän pesiytyi mystisesti eräs tuttu “kuljen Hakaniemen rantaa”-lyriikanpätkä. Eipä aikaakaan, kun sen seuraksi liittyi klassinen “Sinä tarjosit vain salmiakkia / minä olin hölmö panin peliin koko elämän”-kertosäe. Kyllä, kyseessä on Tavaramarkkinat-yhtyeen hitti Kevät vuodelta 1985.
Liisa Akimofin kirjoittamaa biisiä pidetään klassikkona, vaikka sitä levyttänyttä yhtyettä ei sellaisena pidetä. Tavaramarkkinat jäi parin hitin ihmeeksi, mutta se oli ensimmäinen suomalainen levyttänyt “tyttöbändi”. Nykyään niinkin yleinen bändiformaatti tarvitsi 80-luvulla omat esitaistelijansa.
lauantai 19. kesäkuuta 2010
Herr Mannelig / Haggard
perjantai 18. kesäkuuta 2010
Round and Round / Ratt
Ja sitten kasaria! Kohta lähes koko viikon kestäneen yskän jälkeen äänessäni taitaa olla samaa särmää kuin mitä Rattin keulakuva Stephen Pearcyn vastaavassa, joten sen varjolla on hyvä mennä kaverin luokse Helsingin Viikkiin soittamaan Rock Bandilla tätä biisiä.
Round and Round taitaa olla Rattin tunnetuin hittibiisi. Se ilmestyi alunperin bändin debyyttipitkäsoitto Out of the Cellarilla vuonna 1984. Albumi oli Rattille läpimurto, ja aiheutti sellaisen nousuhumalan josta bändi ei ole koskaan täysin toipunut. Ratt voidaan kuitenkin muistaa myös joistakin hyvistä biiseistäänkin, eikä pelkästään permanenteista, meikeistä tai spandex-pöksyistä.
Saunaan rottia ei tullut, mutta parin kuunnellun biisin perusteella tuore Infestation on ihan tymäkkä albumi. Hyvin tuntuu Rattilla siis nykyäänkin menevän, vaikka se on ollut poissa valokeilasta hyvinkin pitkiä aikoja.
torstai 17. kesäkuuta 2010
Rolandskvadet / Glittertind
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
Naurava kulkuri / Vesa-Matti Loiri / Jean-Pierre Kusela
Huumori on vaikea laji, varsinkin jos kyse on huumorimusiikista. Kaikenmaailman Marja Tyrnejä ennen olivat Kummelit, joita edelsivät taas Pirkka-Pekka Petelius ja Vesa-Matti Loiri.
Isonokkainen ketjupolttaja, Loirin kehittelemä sketsihahmo Jean-Pierre Kusela syntyi jo 80-luvun puolivälissä. Tyrnin kohdalla ei voida vielä sanoa, onko siitä ainesta ajattomaksi klassikoksi, mutta Naurava kulkuri on ainakin tuon statuksen ansainnut. Tämän mukana nauravat (tai jos eivät naura, niin ainakin hymyilevät) niin nuoret kuin vanhatkin, vielä neljännesvuosisata julkaisunsa jälkeen. Naurava kulkuri lohkaistiin alunperin vuonna 1986 samannimiseltä albumilta, joka kuuluu Suomen 60 myydyimmän albumin joukkoon, myyden seuraavaan vuoteen mennessä platinaa. Vuonna 1987 ilmestyi myös toinen albumi Voi hyvä tavaton, mutta sen jälkeen Kusela kuoli.
Mitä tästä voidaan päätellä? Kanerwalan on vallannut huumori! Haudanusvan heruttamasta Tatista (hitto kun oli kaksimielinen lause!) en itse tiedän mitään, mutta itse kirjoitin taannoin Kymppitonnista. Eihän Kymppitonni huumoria ole, mutta se on Spede-mafian tuotos, hyvä tavaton!
Till Fjälls / Vintersorg
maanantai 14. kesäkuuta 2010
Russian Vodka / Korrozia Metalla
Neuvostoliiton/Venäjän yksi tunnetuimmista metallibändeistä lienee Korrozia Metalla. Bändi saa nykyään kyllä enemmän huomiota äärioikeistolaisesta asenteestaan ja aikuisten oikeasti susipaskoista kansistaan, mutta on se aikoinaan hyvää musiikkiakin tehnyt. Vuonna 1989 se julkaisi kakkosalbuminsa Russian Vodkan, jonka nimibiisi on soinut päässä tämän päivän ajan ruohonleikkurin pärinän korvikkeena.
Biisi ei ehkä ole albuminsa paras raita, mutta on se punkmaisella ja yksinkertaisella, kännihakuisella meiningillään Russian Vodkan omaperäisin raita ja poikkeaa muista albumin thrash metallisista viisuista. Uskoisin tämän rallin olleen keikkasuosikki… Korrozia Metallan uudemmista levyistä en tiedä paljon mitään. Vahvasti natsi-sävytteisiä ne ainakin ovat, mutta myös lähempänä industrialia.
Paskalaulu / Tatti
lauantai 12. kesäkuuta 2010
Powerload / Disfear
Ruotsalainen d-beat –punk voidaan karkeasti jakaa kahtia: Ensin olivat Dischargelle kumartelevat bändit 80-luvulla, ja sitten tulivat 90-luvulla bändit, jotka lisäsivät d-beattiinsa “Sunlight-soundin” ja olivat siten melko lähellä death metallia. Vuonna 1989 perustettu Disfear kuuluu jälkimmäiseen kastiin. Disfear oli laiska julkaisemaan albumeita, ja bändin kolmas albumi Misanthropic Generation ilmestyikin vasta vuonna 2003.
Misanthropic Generationin aloitusbiisi Powerload on tämän päivän kappaleeksi valittu. Se on täydellinen esimerkki siitä, miten hyvin voidaan “Discharge meets Motörhead”-tyylinen runttaus toteuttaa. Biisi jyrää, on yksinkertainen ja ennen kaikkea tarttuva. Harmi että loppulevy ei ole aivan yhtä hyvin onnistunut.
Hevareille tiedoksi, että tässä biisissä laulaa At the Gates –yhteyksistä tuttu Tomas “Tompa” Lindberg ja bändiin liittyi Misanthropic Generationin jälkeen Entombedin Uffe Cederlund.
Revival / Requiem
torstai 10. kesäkuuta 2010
Olen hautausmaa / Hector
Kevyemmällä linjalla mennään tänäänkin, sillä päivän kappaleena on Hectorin Olen hautausmaa. Biisi on lohkaistu vuonna 1973 ilmestyneeltä Herra Mirandos –LP:ltä. Viimeistään tämän albumin myötä Hectorin ura lähti nousukiitoon, joka kesti vielä parin seuraavan vuoden ajan.
Ohessa oleva video on ajalta, jolloin Suomi oli Kekkoslovakia, TV-lähetykset mustavalkoisia ja julkista porua syntyi ties mistä, esimerkiksi Aku Ankan housuista (tai niiden puutteesta, ja tämäkin kohu tuli vasta 70-luvun lopulla) ja tämän riettaasta elämäntyylistä. Enpä siis ihmettele, jos tämänkin kappaleen sanoitukset olisivat nostattaneet polemiikkia, varsinkin sen noustessa hitiksi. Vielä 70-luvun alussa kun oli melko rohkeaa julistaa itsensä uudeksi Raamatuksi.
Mutta mitä itse biisin tulee, on se yksi Hectorin muistetuimmista kappaleista. Torvisektiot ja Hectorin omaperäinen laulutyyli erityisesti biisin lopussa ovat tehneet biisistä yhden suomirockia muovanneista klassikoista.
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Pohjoisen lilja / Anna Eriksson
tiistai 8. kesäkuuta 2010
El Dorado / Iron Maiden
Kaikkivoipa Iron Maiden on täällä taas ja kohta on uusi The Final Frontier –albumi kaupoissa. No okei, ei ihan vielä vaan maidenistit joutuvat odottamaan fyysisen kopion saamista vielä elokuulle. Kärsimättömät tietenkin lataavat albumin jostain ennen sen virallista julkaisua, mutta Maiden on itse tullut fanejaan vastaan ja repinyt yhden biisin kontekstistaan. Hyvät naiset ja herrat: El Dorado.
Olisin arvellut rymisevän intronsa perusteella El Doradoa albumin aloitusraidaksi, mutta toisena se on kuulemma tulossa. Ellei ensimmäinen raita ole intro… Maiden on näemmä onneksi hylännyt A Matter of Life and Deathin (2006) pseudoprogeilun ja palannut suoraviivaisempaan ilmaisuun. Minun mielestäni se on varsin hyvä ratkaisu, sillä Maidenin käsitys progressiivisuudesta ei oikein kantanut loppuun asti. Tosin tämäkin biisi kestää melkein seitsemän minuuttia, mutta toimii loppuun asti. Albumista on tietenkin paha sanoa nyt mitään. En ainakaan vielä ole valmis sijoittamaan rahojani siihen, mutta katsotaan mitä tuleman pitää. Tosin Eddien uusin inkarnaatio ei minun silmissäni kovin hyvältä näytä…
Rus / Arkona
sunnuntai 6. kesäkuuta 2010
Lemmikki / Kumikameli
Kumikameli on tehtaillut tukun levyjä, joiden joukossa on vuonna 2006 ilmestynyt Simsalabim. Itselleni mieleenpainuvin raita tuolta albumilta on kymppiraita Lemmikki. Arvelisin, että Koposella on kissa, koska niin hyvin mies on pystynyt muutamaan kymmeneen sanaan kiteyttämään suurimman osan lemmikin omistamisen riemuista. Koposen lähes ärsyttävä ääni vielä alleviivaa jokaista sanaa, mikä näihin pörröisiin elukoihin liittyy. Koen nämä sanoitukset erittäin todenmukaisiksi ja itseäni syvältä sisimmältä koskettaviksi.
Biisin voi kuunnella tätä kautta, jos käyttää Spotifya. Ja täällä ovat sitten vielä sanoitukset, jotka kertovat biisistä huomattavasti tarkemmin kuin minä.
lauantai 5. kesäkuuta 2010
Paholaisen siunaus / Havukruunu
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Kymppitonni!
Tänään, 4.6, starttaa Harjavallassa ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä järjestettävä Metalliaurinko. Hardcoreen ja punkkiin keskittyneillä pikkufestareilla nähdään tänä vuonna mm. Merauder, Ratface, The Fallthrough, Appendix, Riistetyt, St. Hood ja Jukka Kiesi. Siksipä olisikin varmaan arvattavaa, että valitsisin päivän kappaleeksi jotain näiltä bändeiltä. Mutta paskan Marjat.
Tänään on sekä itselläni että avovaimollani vapaapäivä, jonka suomien vapauksien turvin istuimme pitkään aamukahvilla jutellen ties mistä. Sitten puhe kääntyi yllättäen Hannele Lauriin, siitä Spede Pasaseen, Riitta Väisäseen ja lopulta Kymppitonniin. Yhtäkkiä alkoikin kyseisen sarjan tunnusbiisi soida päässä. Kyllähän se on selvää, että jotkin asiat eivät muutu vuosienkaan varrella. Riitta Väisänen näyttää nykyään täysin samalta kuin mitä vuonna 1985 Kymppitonnin aloittaessa. Muutokset olivatkin lähinnä kosmeettisia: Sarjan logo vaihtui, väriteema meni remonttiin ja Väisäsen mekko vaihtui. Sarjaa tehtiin vuoteen 2005 asti, mutta jatkuu taas Suomi-TV:llä.
Yllä Youtube-pätkä 80-luvulta, jossa on ensimmäisen kymmenen sekunnin aikana kuultavissa Kymppitonnin aina yhtä kämänen tunnusbiisi, mutta myös itse ohjelmaakin. Toinen vahva ehdokas päivän kappaleeksi oli jokin niistä Marja Tyrnin biiseistä, joita menin erehdyksessä kuuntelemaan.
torstai 3. kesäkuuta 2010
Metsämies / Korpiklaani
On sääli, että moni työ on nykyisellään koneistettua ja automatisoitua, vaikka tekijöitä kuitenkin löytyisi. Niinsanottujen "turhien ammattien" vuoksi työnteon tarkoitus ja suhde siitä saataviin elon antimiin, eli käytännössä ruokaan ja suojaan, on länsimaalaisessa kulttuurissa hämärtynyt, ainakin siltä tuntuu varsin usein. Työnteon hedelmät näkyvät nyt vain rahassa; kun ennen kynsit peltoa saadaksesi ruokaa tai kaadoit metsästä puita tehdäksesi talon ja lämmitääksesi sitä. Oman työn jäljet olivat selvästi näkyvissä, nyt voit ostaa kaikki välttämättömyydet ja hyödykkeet kaupasta tietämättä edes mistä ne on tuotu tahi tehty.
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
Hei hei hei / Korroosio
Korroosio oli se uuden aallon bändi, jossa eräskin Joel Hallikainen aloitteli uraansa kitaran varressa. Tämän merkinnän yhteyteen olen linkittänyt bändin tunnetuimman biisin sellaisenaan, kuin se Vaahtopäät-kokoelmalla ilmestyi vuonna 1980, ollen ensimmäinen Korroosion julkaistu biisi.
Hei hei hei on Korroosion tunnetuin biisi ja sitä pidetään yhtenä suomipunkin klassikoista. Biisi on saanut runsaasti näkyvyyttä ja piipahtaa aina silloin tällöin alan kokoelmilla, mutta itse Korroosio jäi vähäiselle huomiolle. Aika ei ollut suotuinen sille hardcoren tehdessä Suomessakin esiinmarssiaan, joten punkit eivät bändistä liiemmin innostuneet. Korroosio lähinnä muistetaankin nykyään “sinä Hallikaisen bändinä joka teki Hei hei hein.”
Hei hei hei on klassikko, joka on kuitenkin tiettyyn aikaan sidottu. Biisiin voidaan liittää suomipunkin muuttumisen (tai vesittymisen) uudeksi aalloksi, mutta on silti toimii hyvänä sävellyksenä, aikakaudesta riippumatta. Kovin raakaa punkkia ei Korroosio tällä biisillä edusta. Tämän linkittäminenhän on nyt sikäli ajankohtaista, että Korroosio astelee Hallikaisen kanssa lauteille piakkoin DBTL-kekkereillä.














