sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Alt - land - is / Kingston Wall



Mytologi Ior Bock on kuollut. Petri Walli on kuollut. Näin ollen myös Kingston Wall on kuollut, ollut jo kauan. Jo kertaalleen puukotettu Bock kuoli kun hänet puukotettiin taas, tällä kertaa lopullisesti reilu viikko sitten. Tapauksen johdosta on Kingston Wall saanut jonnin verran tilaa soittimessani, Ior Bock kun kuului yhtyeen innoittajiin.

Valittu kappale on käytännössä suoraa Bockia musiikiksi puettuna musiikiksi ja kertailee osaa Bockin luomasta mytologiasta. Tuon mytologian mukaan Atlantis eli Alt land is eli All land's ice sijaitsi Suomessa. Jääkausi syntyi Odenmaalle (oliko tuo nyt sitten Uusimaa?), jota asuttivat aasat ja muita Pohjolan alueita vaanit. Mikäli tämä saaga tuntuu mielenkiintoiselta kannattaapi lukea itse Bockin perheen saaga, jossa koko homma on kaikessa kokonaisuudessaan. Vaikka omasta mielestäni tuo saaga on lähinnä pelkkää sananhelinää ja väen vängällä sanoista johdettuja tarkoituksia, on se sinällään ihan viihdyttävää hölmöilyä, mutta minkään valtakunnan tieteeseen tuota ei parane sekoittaa. Onko Lemminkäisen temppeli olemassa? Mitenkäs se kultainen pukin pää, vai mikä se nyt olikaan?

Kingston Wall taasen oli lyhykäisen uransa aikana loistelias yhtye, eikä heikkoa levyä tuosta kolmen albumin sarjasta löydy sitten millään. Ensimmäinen jäänee aavistuksen kahden viimeisemmän varjoon ollen kuitenkin mainio sekin. Tämän päiväinen mystiikan helmi löytyy viimeiseltä Tri-Logyltä.

lauantai 16. lokakuuta 2010

Stop! / Against Me!

 

Katsoin tarpeelliseksi kirjoittaa toisenkin postauksen peräkkäin. Against Me! on jonkinlaista popahtavaa punk rockia ja alternative rockia soittava yhtye Floridasta. Soittolistallani on ollut kaksi bändin levyä; vuoden 2008 New Wave ja vastikään julkaistu White Crosses. Tähän mennessä Against Me! ei ole oikein iskenyt, mutta tämän suht tehokkaan ja yksinkertaisen rallin myötä pääni sisällä naksahti. Tämähän on hemmetin mainio biisi, jossa on tanssittavuutta, koukuttavat kertosäe ja yleisesti ottaen muutenkin hyvää meininkiä ja musisointia.

Stop! on ilmeisesti pienoinen hitti, onhan siitä videokin tehty. Varmasti joku on sitä mieltä, että tämä ei ole edes tämän albumin paras biisi, saati Against Me!:n parhaimmistoa. Mutta itse tunnen päässeeni bändiä lähemmäksi tämän biisin kautta, joka kuulostaa jopa hieman punkahtavalta Village Peoplelta. Perverssiä, eikös?

torstai 14. lokakuuta 2010

Silver Into Steel / Grand Magus

 

 

Tässä ruotsalaisen Grand Magus –yhtyeen vuonna 2008 levyttämässä kappaleessa on kaikki kohdallaan. Kauniit ja kuulaat akustisella kitaralla toteutetut melodiat, jykevät riffit ja majesteetillinen laulu, jylhästä tunnelmasta nyt puhumattakaan. Yhtye soittaa hieman retro-pohjaisesti heavy/doom metallia, ja tässä biisissä kuulee flirttailua jo 70-luvun klassikoidenkin suuntaan. Ei mikään ihmekään, että tämä kolmikko pokkasi Iron Will –albumillaan tunnustusta, muun muassa “kuukauden levy” –tittelin Imperiumissa.

maanantai 11. lokakuuta 2010

Viisi tyttöä / Joose Keskitalo




Kaverini oli viime viikolla katsomassa Joosea Helsingissä ja kertaili keikkaa viikonloppuna, onhan tuo itsekin tullut nähtyä elävänä Siitäpä tämänkertainen biisivalinta. Joose Keskitalo, välistä Kolmas Maailmanpalo -yhtyeensä keralla soittaa jonkinlaista vinksahtanutta gospelia, joka musiikillisesti tarkoittaa lähinnä ameriikan folkin, suomalaisen kansanmusiikin ja bluesin sekaista häröilyä välistä jopa juurimusiikin sävyttämin väristyksin. Varsin usein Joosen musiikissa saavat tilaa melkoisen negatiiviset sävyt, jotka jotenkin käänteisesti tuntuvat kaikesta yliampuvaisuudestaan huolimatta sopivan tähän juttuun vallan mainioisti.

Tuhoa ja kuolemaa levitetään myös tässä Viisi tyttöä nimisessä veisussa; laulun henkilö palastelee kaiken kaikkiaan viisi kaunista tyttöä tehdäkseen niistä yhden kokonaisen. Väistämättäkin käy mieleeni tarina seppä Ilmarisen kultanaisesta sekä tietenkin myös Uhrilampaat. Musiikillisesti kuollaan perinteisissä maisemissa.

Muista suunnilleen samojen ihmisten kollektiiveistä kannattaa tsekata ainakin Paavoharju, Muuan Mies sekä Harmaa Getto.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Kaapissa On Natsi / Steen1

 


Kavereilta levyjen pummiminen on hauskaa. Nyt on kuuntelussa Seppo Lampelan alias Steen1:n, tuo lähiöiden ongelmia monesta perspektiivistä kommentoivan nuoriso-ohjaajan Runoja kontrollihuoneesta –levytys (2009). Levyllä on harvinaisen paljon skit-väliosia, itse asiassa niitä on melkein enemmän kuin varsinaisia biisejä. Tässäkin on itse asiassa yksi, loppuun piilotettuna. Kaapissa on natsi on yksi niistä monista levyn biiseistä, joissa on perin orgaaninen tausta. Arvaisin, että vain rumpuraidat ovat perinteisemmällä tekniikalla (lue: samplaus ja looppaus) toteutettuja.

En sitten tiedä, poikkeaako biisin sanoma muista Steen1:n levyttämistä biiseistä kovinkaan dramaattisesti. Käsittelyssä ovat ainakin Orwellilainen pelon ilmapiiri, jossa kaikki ovat potentiaalisia varkaita. Nimen ehkä kevyt ja kummelimainen nimi ei kuitenkaan vie huomiota oikeista huolenaiheista. Tähän biisiin on ahdettu enemmän asiaa kuin monelle levylle! Tämän levyn jälkeen Lampela kehitteli uuden Liekehtivä Sikiö –taitelijanimen, jonka turvin teki Pesismaila ja Ananas –levyn, jonka avulla hyökkäsi amerikkalaista markettiräppiä vastaan sen omilla aseilla. Timo Rautiaisen kanssa tehtävää yhteistyöprojektia odotellessa…

lauantai 2. lokakuuta 2010

One Nation Arise / Saga




Poikkeuksellisen pitkän musiikillisen inspiraation puutteen synnyttämän tauon jälkeen alkaa Kanerwala toivottavasti palata kohti totuttua kurssia. Koska arvon naapurimaassamme Ruotsissa on viime aikoina kohuttu kansalliskonservatiivisen Ruotsidemokraatit -puolueen saamasta vaalimenestyksestä, on päivän kappalekin jollain tavalla tuohon liittyvä. Saga on nimenomaan ruotsalainen laulaja-lauluntekijä -tyylinen tapaus, jossa nationalismilla on varsin selvä ja iso rooli. Tehdään nyt heti alkuun selväksi, että Saga on myös nainen (kuvan tietysti huomasitte), jonkun mielestä tuo saattaa olla yllättävääkin. Saga tunnetaan jopa kolmesta tribuuttilevystään englantilaiselle RAC (Rock Against Communism)-yhtyeelle Skrewdriverille. Vaikka näillä tribuuteilla soikin mainion räväkkä punkrock, on Sagan oma tuotanto lähinnä poppia, joskin hieman selvästi keskitasoa parempaa sellaista.

One Nation Arise sopii tuohon edellämainittuun Sverigen kohuun lyriikoiltaan, joten tuo tuli nyt sitten tuolta YouTubesta valittua tämänkertaiseksi maistiaiseksi. Tuo kappale ei kuitenkaan ole musiikillisesti läheskään parasta Sagaa.